Kiitos mielenkiinnostasi Ropon teemawebinaariin 17.11.2022
Tallenne, esitysmateriaali ja Q&A
Kiitos mielenkiinnostasi 17.11.2022 järjestettyyn Ropon teemawebinaariin kuluttajaperinnästä ja asiakaspalvelusta.
Tältä sivulta löydät videotallenteen, esitysmateriaalin (pdf) sekä Q&A-osion, jossa on aihealueittain vastauksia webinaarissa esitettyihin kysymyksiin. Mukana on myös hyödyllisiä linkkejä muihin aiheeseen liittyviin materiaaleihin.
Toivomme, että annat meille webinaarista palautetta ja esität kysymyksiä, jos jokin asia jäi vielä askarruttamaan. Voit myös aina olla yhteydessä Ropon palveluneuvontaan – autamme mielellämme.
Webinaarin videotallenne
Webinaarin Q&A
Alla olevaan osioon olemme koonneet vastauksia webinaarissa esitettyihin kysymyksiin.
Jos jokin asia jäi vielä askarruttamaan, voit laittaa kysymyksesi tällä lomakkella. Muistathan jättää myös yhteystietosi, niin voimme palata asiaan.
Tuleeko asiakkaan maksaa perintäkulut, jos hän ei ole saanut alkuperäistä laskua sen takia, ettei hän ole ilmoittanut laskutusosoitteen olevan eri kuin tilatun työn toimitusosoite?
Perintä on aiheellinen, jos loppuasiakkaan on voitu katsoa antaneen virheellistä tietoa ja siten hankaloittaneen perintää. Sopimusta tehtäessä kannattaa aina tarkistaa erikseen sekä toimitusosoite että laskutusosoite.
Onko olemassa kulutonta perintää?
Kulutonta perintää ei ole, koska toimeksiantosopimuksen mukaisesti perinnästä aiheutuvat kustannukset ovat laskuttajalle syntyviä kustannuksia, joita peritään loppuasiakkaalta.
Missä tilanteessa perintäkulut voidaan antaa loppuasiakkaalle anteeksi?
Tällaiset tilanteet ovat hyvin poikkeuksellisia ja ne arvioidaan aina tapauskohtaisesti huomioiden mm. asiakkaan maksuhistoria.
Huomioitavaa on, että jos perintätoimet on aloitettu ennen kuin maksu näkyy saajan tilillä, maksuvalvontakirjeellä yksilöity kuluosuus pitää maksaa. Perintäkulut alkavat muodostua perintätoimien aloittamishetkellä, joten kun maksuvalvontakirje on lähetetty, perintätoimet on jo tehty ja näin ollen kulut tulee maksaa.
Jos saat muistutuskirjeen edellisenä päivänä maksetusta laskusta, tuleeko uusi maksukehotus vai siirtyvätkö viivästys- ja muistutuskulut seuraavaan laskuun?
Maksumuistutuksella kerrotaan, että jos alkuperäinen lasku on tullut maksetuksi myöhässä, asiakas voi maksaa avoimet kulut ja viivästyskorot muistutuskirjeen tiedoilla. Jos kuluja ja korkoja ei makseta eräpäivään mennessä, lähetetään niistä uusi maksukehotus.
Onko laskun siirtymistä perintään mahdollista estää asiakaskohtaisesti?
Muistutus- tai perintäestoja on mahdollista asettaa esimerkiksi asiakasnumeron perusteella. Käytäntöä hyödynnetään esimerkiksi vakuutusyhtiöiden kohdalla, joista perintäkuluja ei odoteta maksettavaksi.
Katkaistaanko sähköt vielä maksamattomien avoimien muistutus- ja perintäkulujen tai viivästyskorkojen vuoksi?
Sähkön katkaisupyyntöä ei lähetetä pelkistä koroista ja kuluista, vaan toimitus- ja myyntiehtojen mukaisesti maksamatta täytyy olla myös pääomaa. Jos katkaisupyyntö on jo ehditty lähettää ja pääomat tulevat vasta sen jälkeen maksetuksi, katkaisupyyntöä ei peruta ennen kuin myös kulut ja korot ovat tulleet maksetuiksi.
Kuuluvatko apteekkien tiliasiakkaat yksityisoikeudellisten vai julkisoikeudellisten saatavien piiriin?
Apteekkien tiliasiakkaat luetaan mukaan yksityisoikeudellisiin saataviin, eli kyseiset laskut etenevät yleisen perintäprosessin mukaisesti.
Miten toimitaan, jos haastehakemus on ennätetty laittaa ulosottoon ja lasku todetaankin aiheettomaksi?
Tällaisessa tilanteessa ulosotto ja tuomiosta aiheutunut maksuhäiriömerkintä perutaan ja toimeksianto päätetään. Toimeksiannosta syntyneet kulut laskutetaan laskuttajalta.
Mitä tietoja asiakkaalle voidaan antaa, kun hän on ostamassa kiinteistöä ulosotosta, eikä ulosotto maksa liittymiin kohdistuvia saatavia, vaan ne jäävät ostajan vastattavaksi?
Ulosoton pitäisi selvittää kiinteistöön liittyvät rasitteet ennen myyntiä, jolloin liittymiin kohdistuvat saatavat tulisi kuitatuksi myyntihinnasta. Ulosotolle toimitetaan tiedot maksamattomista laskuista, jos he kysyvät niitä.
Jos ulosotto ei ole tiedustellut saatavia tai kiinteistö on myyty ilman ulosmittausta, voidaan uudelle omistajalle toimittaa tiedot maksamattomista laskuista, jos kauppakirjassa on maininta, että liittymän siirtymisen edellytyksenä on vanhan omistajan liittymää koskevien velkojen maksaminen. Jos tällaista mainintaa ei ole, tieto tarvitaan laskuttajalta erikseen ennen kuin uudelle omistajalle voidaan toimittaa tietoja maksamattomista saatavista.
Jos asiakas on menehtynyt, voiko maksua periä perikunnalta ja siirtyä oikeudelliseen perintään, jos todistusta varattomasta perikunnasta ei ole saatu?
Asiaan vaikuttavat monet eri seikat, joista keskeisimpinä seuraavat:
Kuolinpesästä maksetaan ensin kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset, pesän hoidosta ja hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset sekä omaisuuden realisoinnista aiheutuneet kustannukset. Pääsäännön mukaan laskut maksetaan kuolinpesän varoista. Poikkeuksena on, jos pesän osakas on tehnyt velkaa kuolinpesän sijaan omaan lukuunsa, saa laskuttaja vaatia suoritusta myös häneltä. Laskuttajan ja osakkaan on mahdollista sopia myös siitä, että osakkaan pesän lukuun tekemästä velasta vastaa vain kuolinpesä.
Toisena pesästä maksetaan vainajan itsensä elinaikana tekemä velka. Myös tämä velka maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista. Perunkirjoitusvelvollinen osakas voi joutua vastuuseen, jos perunkirjoitus on jätetty toimittamatta tai täydennysperunkirjaa ei ole laadittu. Myös muu osakas voi joutua velkavastuuseen, jos on antanut tahallaan perunkirjoituksessa väärän tiedon tai salannut jotakin.
Kolmantena pesästä maksetaan perittävän kuoleman jälkeen tehty velka. Ensisijaisesti velkavastuussa on kuitenkin velan tehnyt osakas/osakkaat henkilökohtaisesti. Osakkaiden tulee päättää yhdessä, jos kuolinpesä vastaa velasta, eli yksittäinen osakas ei voi tehdä päätöstä tehdä velkaa kuolinpesän nimiin.
Missä vaiheessa asiakkaalle tulee maksuhäiriömerkintä?
Kuluttajaperinnässä maksuhäiriömerkintä aiheutuu maksamattomasta velasta, josta tuomioistuin on antanut tuomion tai velasta, jonka ulosottoperinnässä ulosottomies on todennut velallisen varattomaksi tai velasta, jonka ulosotto on jatkunut 24 kuukauden aikana vähintään 18 kuukauden ajan tai kulutusluotosta, joka on viivästynyt yli 60 päivää ja josta kulutusluoton myöntäjä on ilmoittanut luottotietorekisterin pitäjälle.
Maksumuistutus tai perintäkirje ei vielä aiheuta maksuhäiriömerkintää.
Miten voidaan valvoa sellaisten asiakkaiden maksukäyttäytymistä, jotka luottavat siihen, ettei pieniä summia tulla perimään oikeudellisesti? Miten tällaisia pieniä velkoja ja niiden riskienhallintaa tulisi yrityksessä ennaltaehkäistä tai käsitellä?
Jos havaitsemme, että maksukykyisellä loppuasiakkaalla on usealle eri velkojalle pieniä yksittäisiä saatavia maksamatta, koostamme saatavista yhden yhteisen haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Tällöin velkojat saavat todennäköisesti saatavansa ja osapuolille ei synny niin suuria kustannuksia, kun asia käsitellään yhdellä oikeudenkäyntimaksulla. Toisaalta jos loppuasiakas ei kykenekään maksamaan saatavia, voi hänelle muodostua myös pienistä saatavista yksi yhteinen maksuhäiriömerkintä.
Luottoriskien minimoimiseksi sopimus asiakkaan kanssa kannattaa tehdä huolellisesti ja pyytää kaikki tarvittavat tiedot. Luoton myöntämistä arvioitaessa voi aina myös tarkistaa asiakkaan luottotiedot etukäteen.