Skip to content

Tallenne, esitysmateriaali ja Q&A

Kiitos mielenkiinnostasi 2.3.2022 järjestettyyn Ropon perintälakiwebinaariin, joka keskittyi 1.5.2022 uudistuvan perintälain keskeisiin muutoksiin ja vaikutuksiin perintäprosesseissamme.

Tältä sivulta löydät webinaarin videotallenteen, esitysmateriaalin (pdf) sekä Q&A-osion, jossa on vastauksia webinaarissa esitettyihin kysymyksiin.

Toivomme, että annat meille webinaarista palautetta ja esität kysymyksiä, jos jokin asia jäi vielä askarruttamaan. Voit myös aina olla yhteydessä omaan yhteyshenkilöösi Ropolla tai palveluneuvontaamme – autamme sinua mielellämme.

Webinaarin videotallenne


Webinaarin Q&A

Alla olevaan osioon olemme koonneet vastauksia webinaarissa esitettyihin kysymyksiin.

Jos jokin asia jäi vielä askarruttamaan, voit laittaa kysymyksesi tällä lomakkella. Muistathan jättää myös yhteystietosi, niin voimme palata asiaan.

Saako kahden erillisen maksumuistutuksen kulut yritykselle olla edelleen yht. 12 €, kuten aiemmin, vai 2 x 12€?

Ehdotetun pysyvän perintälain mukaan velkoja saa periä kirjallisesta tai muulla pysyvällä tavalla toimitetusta maksumuistutuksesta enintään 12 euroa silloin, kun velallinen on muu kuin kuluttaja. Molemmista kirjeistä saa vaatia erilliset 12 euroa kulut ja toinen kirje saa sisältää myös ensimmäisen kirjeen kulut.

Miten maksuvaatimuskulut eroavat ammattiperijän/velkojan itsensä tekemänä?

Ehdotetun pysyvän perintälain perusteella velkoja saisi vaatia itse kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla toimittamasta maksuvaatimuksesta enintään 12 euroa. Ehdotetut ja webinaarissa käsitellyt korkeammat maksuvaatimusten enimmäiseuromäärät on säädetty käytettäväksi vain silloin, kun maksuvaatimuksen lähettää ammattimainen perintätoimen harjoittaja (perintätoimisto). Jos velkoja ei käytä perinnässä perintätoimistoa, ei maksuvaatimuksella voida vaatia velalliselta laissa ammattiperijälle säädettyjä, 12 euroa korkeampia maksuvaatimuskuluja. Lisäksi on huomattava lähtökohtana olevan, että velkojan kanssa samaan konserniin kuuluva perintätoiminnan harjoittaja ei saa vaatia velalliselta kuluja maksuvaatimuksesta enempää kuin velkoja itse saisi vaatia (enintään 12 euroa) eli tällainen rinnastuisi velkojan itsensä tekemään perintään.

Millaisia vaatimuksia uusi laki edellyttää yritysten maksuvalvontakirjeiden sisällöltä?

Webinaarissa viitattiin siihen, että ammattiperijän lähettämälle yritysperinnän maksuvaatimukselle asetetaan määrämuoto. Ehdotettu pysyvä perintälaki säätää yritysten maksuvaatimukselle tältä osin asetettavan asiasisällön. Ammattiperijän lähettämällä maksuvaatimuksella on mainittava ainakin:

1) velkojan nimi ja osoite;

2) saatavan peruste;

3) eriteltyinä saatavan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut;

4) vaadittu kokonaissumma;

5) kenelle, miten ja milloin saatava on maksettava;

6) velallisen mahdollisuus esittää huomautuksia saatavan määrästä ja perusteesta sekä missä ajassa huomautukset on esitettävä; jos perittävänä on suoraan ulosottokelpoinen saatava, maksuvaatimuksessa on ilmoitettava velalliselle sellaisen saatavan perinnässä käytettävissä olevat oikeussuojakeinot sekä mahdollisuus hakea maksulykkäystä;

7) kenelle huomautukset on esitettävä; jos perittävänä on julkisyhteisön saatava, maksuvaatimuksessa on erikseen selvästi ilmoitettava myös sen julkisyhteisön perintää hoitavan yksikön tai henkilön yhteystiedot, jolle velallinen voi tehdä saatavaa ja perintää koskevat huomautuksensa.

Jos velkojasta käytetään eri nimeä kuin saatavan perusteena olevassa sopimuksessa tai muussa toimessa, maksuvaatimuksessa on ilmoitettava myös velkojasta alun perin käytetty nimi. Siirrettyä saatavaa perittäessä maksuvaatimuksessa on ilmoitettava myös alkuperäisen velkojan nimi.

Jos maksuvaatimuksessa ei ole mainittu korkojen laskentaperusteita, velalliselle on ilmoitettava, että hänellä on oikeus pyynnöstä saada selvitys korkojen määräytymisestä.

Muuttuuko kuluttajaperinnän euromääräinen sääntely uuden perintälain myötä? Onko kuluttajalta vaadittava maksumuistutus edelleen 5€?

1.5.2022 voimaan tuleva pysyvä laki ei tee muutoksia euromäärin, joita kuluttajavelalliselta voi perinnässä vaatia. Näin ollen kuluttajalle lähetetystä kirjallisesta maksumuistutuksesta saa vaatia jatkossakin pääsääntöisesti enintään 5 euroa.

Kuuluuko maksumuistutuksen jälkeen lähetetty sähköposti, jossa kerrotaan liittymän ”sulku-uhasta”, sähköisen perinnän piiriin?

Ehdotettu pysyvä laki säätäisi nimenomaisesti siitä, millä edellytyksillä maksuvaatimus, tratta tai sitä edeltävä muistutus on lähetettävissä sähköisesti.

Pysyvä laki ei sinänsä aseta estettä, että velkoja olisi velalliseen yhteydessä myös muilla asiallisilla tavoilla, vaikkapa sähköpostitse. Mainitunlainen sähköpostilähestyminen voidaan kuitenkin tulkita perintälain mukaiseksi perintätoimeksi, Jos sen tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt velkojan saatava. Tällöin velkojan on otettava huomioon muun ohella perintälaissa säädetyt sekä kuluttaja-asiamiehen hyvän perintätavan ohjeella linjatut hyvän perintätavan vaatimukset. Näistä seuraa muun muassa, että jos velalliselle annetaan tietoja maksun laiminlyönnin seuraamuksista, on niiden oltava totuudenmukaisia. On hyvä huomata, että webinaarissa viitatut sähköisen lähettämisen edellytykset koskevat ensi sijassa toimia, jotka laki edellyttää ammattiperijän lähettäessä maksuvaatimuksen, tratan tai sitä edeltävän maksumuistutuksen.

Jos yrityssaatava ei mene verkkolaskuna, tuleeko myös yritysvelalliselta saada 12 kk:n välein suostumus maksuvalvontakirjeiden sähköiseen lähettämiseen?

Esitetyn pysyvän perintälain mukaan 12 kuukauden enimmäismääräaika velallisen suostumuksen voimassaololle maksuvaatimusten lähettämiseen sähköisesti koskisi vain kuluttajasaatavaa. Enimmäisaikaa ei ole yritysperinnän osalta, vaan suostumus voi olla voimassa myös toistaiseksi. Näin ollen sääntely ei merkitse, että yritysvelallisen suostumus sähköiselle lähettämiselle tarvitsisi uudistaa 12 kuukauden välein. Vaikka suostumus voidaan antaa niin perintätoimistolle kuin velkojalle, suostumuksen määräaikaisuus koskee vain ammattimaista perintätoimeksiantojen hoitamista eli käytännössä perintätoimiston toteuttamaa perintää.

Mitkä ovat ne vaadittavat edellytykset, joilla sähköpostilla lähetetty maksumuistutus katsotaan tulleen vastaanotetuksi?

Pääsääntönä on, että velkojan lähettäessä itse kuluttaja- tai yritysperinnän maksumuistutuksen ei sillä ole tällaista velvollisuutta varmistaa muistutuksen perillemeno riittävällä huolellisuudella. Webinaarissa käsitelty velvollisuus koskee lähinnä ammattiperijän lähettämää maksuvaatimusta, trattaa ja sitä edeltävää maksumuistutusta. Poikkeuksena on trattaa edeltävä, velkojan itsensä lähettämä maksumuistutus, jonka osalta nyt kysytty velvollisuus on olemassa (ks. seuraava kysymys alla).

Sähköpostia käytettäessä trattaa edeltävän maksumuistutuksen lähettämiseen edellytetään velalliselta erillistä vahvistusta siitä, että tämä on vastaanottanut tuon trattaa edeltävän muistutuksen, ellei velalliselle samalla myös lähetetä toista viestintäkanavaa, kuten tekstiviestiä, käyttäen erillistä ilmoitusta muistutuksen lähettämisestä sähköpostilla. Vahvistus vastaanottamisesta voidaan katsoa saadun myös esimerkiksi, jos velallinen on vastannut lähettyyn sähköpostiviestiin tai on ottanut muutoin yhteyttä viestin lähettäjään ja ilmaissut saaneensa tiedon lähetetystä sähköisestä maksuvaatimuksesta. Sähköpostiviestiin on mahdollista sisällyttää lisäksi esimerkiksi erillinen vahvistuslinkki (verkkolinkki), jonka avaamalla vastaanottaja vahvistaa lähettäjälle saaneensa tiedon lähetetystä viestistä.

Sääntelyn ollessa hivenen monimutkaista suositamme, että velkoja antaa myös muistutuksen lähettämisen ammattiperijän tehtäväksi.

Jos asiakas on suostunut sähköiseen lähettämiseen, täytyykö velkojan pystyä ”todentamaan” esim. lukukuittauksella, että maksumuistutus on saatu/avattu/luettu?

Nykyisessä perintälaissa ei säädetä kuluttajasaatavien osalta maksumuistutuksen muotovaatimuksesta. Yrityssaatavien osalta trattaa edeltävälle maksumuistutukselle on säädetty muotovaatimus sekä sille jätettävän maksuehdon pituus.

Erääntyneestä saatavasta muistuttaminen voi siis tapahtua trattaperinnän ulkopuolella paitsi kirjallisesti myös suullisesti. Myöskään toimittamistapavaatimuksista ei ole maksumuistutusten osalta erikseen säädetty. Maksumuistutuksen toimittaminen voi siten tapahtua esimerkiksi tekstiviestitse tai sähköpostitse velallisen velkojalle ilmoittamaan puhelinnumeroon tai sähköpostiosoitteeseen, jos velallisen ja velkojan välillä on sovittu kyseiseen sopimussuhteeseen liittyvien tiedonantojen toimittamisesta tällä tavalla. Samoin kuluttaja-asiamies on linjauksessaan ”Hyvä perintätapa kuluttajaperinnässä 2/2014” suosittanut kuluttajalle lähetettävästä maksullisesta maksumuistutuksesta, että se voidaan lähettää myös sähköisesti, esimerkiksi sähköpostilla tai tekstiviestillä, jos tällaista yhteydenpitotapaa on velkojan ja velallisen kesken käytetty (sopimussuhde on syntynyt sähköisesti) tai siitä on erikseen sovittu.

Mainittuun ei olisi tulossa merkittävää muutosta pysyvällä lailla, vaan velkoja voisi toimittaa muut kuin trattaa edeltävät maksumuistutukset kuluttaja- ja yritysperinnässä edellä kuvatun nykytilan mukaisesti.

Ehdotetun pysyvän lain mukaan käytettäessä muuta pysyvää lähetystapaa, kuten sähköistä lähetystapaa, perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittavan tulee riittävällä huolellisuudella varmistaa, että maksuvaatimus on tosiasiassa saavuttanut  velallisen. Tämä velvollisuus koskee lähtökohtaisesti vain ammattiperijän lähettämää maksuvaatimusta.

Näin ollen pääsääntönä on, että velkojan omalle maksumuistutukselle ei ole asetettu tällaista velvollisuutta riittävällä huolellisuudella varmistaa, että muistutus on tosiasiassa saavuttanut velallisen, vaan velkoja voi lähettää muistutuksen tässä vastauksessa aiemmin kuvatusti. Poikkeuksena on trattaa edeltävä määrämuotoinen maksumuistutus. Velkojan lähettäessä tuon muistutuksen sähköisesti hänen on riittävällä huolellisuudella varmistettava, että se on tosiasiassa saavuttanut velallisen. Jos tällöin käytetään esimerkiksi sähköpostia, edellytetään velalliselta erillistä vahvistusta siitä, että tämä on vastaanottanut muistutuksen, ellei velalliselle samalla myös lähetetä toista viestintäkanavaa, kuten tekstiviestiä, käyttäen erillistä ilmoitusta mainitun muistutuksen lähettämisestä sähköpostilla.

Sääntelyn ollessa hivenen monimutkaista suositamme, että velkoja antaa myös muistutuksen lähettämisen ammattiperijän tehtäväksi.

Lähettääkö Ropo muistutuksia jatkossa sähköisesti, vai menevätkö edelleen postitse?

Sähköisen lähettämisen käyttöönotto saattaisi olla mahdollista ainakin osassa velkomusasioita. On kuitenkin huomattava, että vaikka maksumuistutusten lähettäminen on ollut ja on jatkossakin trattaperinnän ulkopuolella melko vapaamuotoista, on Ropon otettava huomioon sen elinkaaripalvelu laajemminkin. Vaikka maksumuistutuksen lähettäminen on vapaamuotoista, sääntelee pysyvä perintälaki Ropon ammattiperijänä sähköisesti lähettämiä maksuvaatimuksia yksityiskohtaisesti. Yhtenä lain pääasiallisena edellytyksenä sähköiselle lähettämiselle on edelleen velallisen itsensä antama suostumus. Ropo kartoittaa ja arvioi sähköisen lähettämisen toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja lain lopullisen sanamuodon valmistuttua.

Jos asiakkaalla ei ole verkkolaskuosoitetta, pitääkö laskuttajan kysyä mihin laskutustapaan asiakas suostuu, jos lasku lähetetään kirjeenä tai sähköpostilla?

Ehdotetun pysyvän perintälain säännökset eivät vaikuta siihen, mikä laskutustapa velkojan ja velallisen välillä on käytössä nyt tai jatkossa.

Uusi perintälaki pyrkii sujuvoittamaan maksuvalvontakirjeiden sähköistä lähettämistä ja tähän tavoitteeseen sisältyy edellytyksiä mm. suostumuksesta sähköiseen lähettämiseen.