Kirjaudu sisään
Kirjaudu sisäänEU:n verkkolaskudirektiivi 2014/55/EU velvoittaa ottamaan julkisen sektorin hankinnoissa laskut vastaan sähköisinä viimeistään 18.4.2019. Suomessa luonnos uudeksi laiksi sähköisestä laskutuksesta on juuri ollut lausuntokierroksella ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle siten, että laki tulisi voimaan 1.4.2019. Direktiivi määrittää myös laskujen tietosisällön ja käytettävät laskusanomat.
Direktiivin tarkoituksena on nopeuttaa verkkolaskutuksen käyttöönottoa julkisella sektorilla ja edistää taloushallinnon automaatiota. Uusi eurooppalainen standardi helpottaa rajat ylittävää laskutusta ja edistää taloushallinnon automaatiota.
Eurooppalainen verkkolaskustandardi EN 16931-1:2017 määrittelee verkkolaskun semanttisen tietosisällön (jatkossa ”EN”) eli asettaa tiettyjä tietosisältövaatimuksia julkishallinnolle osoitetuille verkkolaskuille.
Suomessa käytetyistä verkkolaskuformaateista Finvoice ja TEAPPSXML onkin julkaistu uusi versio 3.0, johon on lisätty kenttiä EN:n edellyttämiä uusia tietoja varten.
Kaikki EN:n edellyttämät tiedot eivät ole uusia vaan niille on ollut paikka jo nykyisin käytössä olevissa Finvoice- ja TEPPSXML-versioissa. EN:ssä on nyt kuitenkin voitu määritellä tieto pakolliseksi (esim. osoitetiedoissa maakoodi) tai ohjeistettu, miten kyseisen tiedon arvo tulee muodostaa laskulla esitetyistä tiedoista (esim. laskun maksettava loppusumma).
Muutamia esimerkkejä EN:n edellyttämistä pakollisista tiedoista:
– laskutusyksikkö ja hinnoitteluyksikkö on ilmoitettava myös UN/ECE:n mukaisena koodeina (esim ”kk”:ta vastaava yksikkö on ”MON”)
– laskurivin ja laskun alv-erittelyn tiedoissa on ilmoitettava verokoodi (esim. S= Standard rate)
– laskun eri osapuolten osoitetiedoissa maakoodi on pakollinen (ISO 3166-1 koodi, esim. FI, SE)
– tilaukseen perustuvalla laskulla ostajan tilausnumero on ilmoitettava laskuotsikkotason tiedoissa
– sopimukseen perustuvalla laskulla sopimusnumero on ilmoitettava laskuotsikkotason tiedoissa.
Lisäksi EN esimerkiksi rajaa, että laskulla voidaan laskuttaa vain yhtä tilausta tai yhtä sopimusta eli koontilasku ei ole sallittu.
Pakollisten kenttien lisäksi tärkeä osa EN:a ovat laskentasäännöt, joiden mukaan laskun summatiedot tulee muodostaa, jotta lasku on EN:n mukaan oikein muodostettu.
EN:n vaatimukset kohdistuvat nimenomaan laskun tietosisältöön. Siksi laskuttajan on tarkasteltava yhdessä ohjelmistotoimittajansa kanssa, mitä tietoja heidän laskutusjärjestelmäänsä ja sen muodostamaan laskuaineistoon tulee lisätä, että se kykenee muodostamaan EN:n vaatimukset täyttävän laskun.
Koska EN:n vaatimukset koskevat vain niitä verkkolaskuja, jotka osoitetaan julkishallinnolle, ei EN:n mukaan pakollisia tietoja ei ole merkitty Finvoice- ja TEAPPSXML:n version 3.0:n tietoluetteloon pakollisiksi. Pakollisuus ja laskun muodostussäännöt tuleekin tarkastaa eurooppalaisen verkkolaskustandardin dokumentaatiosta, joka on ostettavissa esim. SFS:n verkkokaupasta (SFS-EN 16931-1:2017).
Ropo Capital tukee Finvoice 3.0 ja TEAPPSXML 3.0 -versioiden mukaisten verkkolaskujen muodostamista ja välittämistä siten, että palveluumme toimitettu EN:n mukainen laskun tietosisältö välittyy eteenpäin. Laskun riittävästä ja oikeasta tietosisällöstä vastaa kuitenkin aina laskuttaja – jos laskutusaineistosta puuttuu semanttisen tietomallin edellyttämä pakollinen tieto, sitä emme operaattorina pysty tuottamaan.
Ropo 24 -järjestelmä päivitetään vastaamaan semanttisen mallin vaatimuksia 1.4.2019 mennessä.