Mitä laskutuksen mittareita kannattaa seurata? CFO:t kertovat parhaat vinkkinsä

Laskutuksen onnistumisen taustalla on lähes aina sama tavoite – kassavirran optimointi. Keinot tämän tavoitteen saavuttamiseksi kuitenkin vaihtelevat merkittävästi talousjohtajasta ja yrityksestä riippuen. Kysyimme CFO-verkostoltamme, mitkä laskutuksen KPI-mittarit he kokevat kaikkein tärkeimmiksi – ja miksi. Vastauksista piirtyi kuva monipuolisista tavoista suojata ja vauhdittaa kassavirtaa eri näkökulmista.

Vaikka kassavirran optimointi on yhteinen tekijä, mittaristot rakentuvat aina liiketoimintaympäristön, toiminnan kypsyystason ja strategisten painopisteiden pohjalta. Olipa keinona digitalisaatio, perinnän tehostaminen tai riskien hallinta, keskeisten mittareiden päämäärä on yhteinen – varmistaa rahan nopea ja esteetön kierto yrityksen sisällä.

Kyselyymme vastasi 164 talouspäättäjää Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Tärkeimmäksi mittariksi nousi digitalisaatioaste (50,6 %), sitä seurasi perinnän onnistumisaste (45,7 %) sekä myyntisaamisten kiertoaika, DSO (25,0 %). Tulokset osoittavat, että Pohjoismaissa painotetaan erityisesti toiminnan tehostamista ja kassavirran hallintaa.

Laskutuksen mittarit - Ropo — *Tärkeimmät laskutuksen KPI-mittarit. Lähde: Ropo Päätöksentekijä-NPS, H1 2025.*

Strategia mittareiden valinnan taustalla

Kysyttäessä perusteluja talousjohtajien mittarivalinnoille, nousi kassavirran optimointi selkeästi punaiseksi langaksi. Vaikka tavoite oli yhteinen, keinot sen saavuttamiseksi vaihtelivat huomattavasti – toiset painottivat digitalisaation tuomia prosessiparannuksia, toiset taas perinnän tehostamista tai riskien hallintaa, riippuen yrityksen tilanteesta ja markkinoiden paineista.

Moni vastaaja korosti tarkkojen ennusteiden sekä kustannustehokkuuden merkitystä: “Digitalisaation lisääminen on keskeinen tavoite kustannussäästöjen saavuttamisessa ja maksuviiveiden vähentämisessä. Prosenttiosuus laskuista, jotka maksetaan muistutus- ja perintävaiheessa, kertoo sekin paljon asiakkaiden maksukäyttäytymisen trendeistä”, eräs CFO kuvailee. Moni painottaa digitalisaatiota käytännön kokemuksen pohjalta, sillä sähköiset laskut maksetaan yleensä nopeammin kuin paperiset.

Toiset painottavat laskutusprosessin vaikutusta yrityksen maineeseen ja asiakassuhteisiin: “Näemme selvän yhteyden laskutuksen sujuvuuden ja asiakkaiden muodostaman mielikuvan välillä. Se vaikuttaa suoraan yrityksemme maineeseen.” Vastausten perusteella sujuva laskutus tukee sekä kassavirtaa että asiakassuhteita.

Toimimme alalla, jossa katteet ovat hyvin pienet, joten luottotappioita on seurattava tarkasti”, toteaa eräs vastaaja ja korostaa, kuinka markkinaolosuhteet vaikuttavat mittareiden valintaan

DSO – universaali mittari

Eri toimintatavoista huolimatta myyntisaamisten kiertoaika (DSO) on tärkeä mittari kaikilla markkinoilla. Se toimii kassavirran muuntotehokkuuden lopullisena mittarina ja summaa koko laskutusprosessin vaikutukset laskun lähetyksestä lopulliseen maksuun.

“DSO on paras mittari käyttöpääoman hallinnan kehittämiseen”, tiivistää eräs vastaaja ja kiteyttää samalla, miksi tämä KPI on edelleen taloudellisen suorituskyvyn mittaamisen kulmakivi. Olipa kyse maksuvalmiuden suunnittelusta tai kassavirran optimoinnista, DSO tarjoaa johtajille kokonaiskuvan, joka auttaa hahmottamaan yrityksen taloudellista tilannetta kokonaisuudessaan.

Digitalisaatio vauhdittaa kassavirtaa

Digitalisaation merkitys kassavirran hallinnassa kasvaa. Yritykset, jotka ovat panostaneet sähköiseen laskutukseen, raportoivat selkeitä parannuksia maksunopeudessa ja asiakaskokemuksessa.

“Haluamme minimoida sekä omat että asiakkaiden kustannukset laskujen maksamisessa. Tämä onnistuu parhaiten, kun sähköiset laskut maksetaan ajallaan”, kertoo eräs CFO. “Sähköinen laskutus on myös luotettavampaa kuin paperilaskut, jotka voivat päätyä väärään osoitteeseen tai jäädä kokonaan toimittamatta.”

Vaikutukset kassavirtaan ovat merkittäviä: Sähköinen laskutus nopeuttaa maksamista, lyhentää DSO:ta ja parantaa käyttöpääoman tehokkuutta. Nopeuden lisäksi hyödyt näkyvät kustannussäästöinä ja jäljitettävyyden paranemisena – siksi digitalisaatioaste toimii usein ennakoivana mittarina koko talouden suorituskyvylle.

Onnistunut perintä varmistaa saatavien kotiutumisen

Pohjoismaiset CFO:t nostavat perinnän onnistumisasteen toistuvasti tärkeimpien mittareiden kärkeen, sillä sen vaikutus kassavirtaan on suora. Jo pienetkin parannukset näkyvät merkittävinä euromääräisinä vaikutuksina suurissa laskutusvolyymeissä, erityisesti silloin, kun noin 2 % laskuista päätyy perintään.

Talousjohtajat korostavat ennakoivan ja systemaattisen perinnän merkitystä: “Erääntyneisiin laskuihin on syytä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja digitalisaatio tukee tätäkin – laskut saavuttavat vastaanottajat heti prosessin alussa luotettavammin ja ajallaan,” kertoo eräs vastaaja. Varhainen puuttuminen ja prosessien optimointi voivat ehkäistä ongelmien syntymistä ja samalla säilyttää hyvät asiakassuhteet.

Toiset näkevät perinnän onnistumisasteen myös keskeisenä riskienhallinnan keinona: terveen kassavirran ylläpitäminen on ratkaisevan tärkeää liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, erityisesti haastavassa taloustilanteessa, jossa maksuviiveet lisääntyvät eri toimialoilla.

Suosituimmat laskutuksen mittarit - Ropo — *Suosituimmat laskutuksen mittarit maittain. Lähde: Ropo Päätöksentekijä-NPS, H1 2025. Huom! Vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä laskutuksen KPI-mittaria*.

Kolme keskeistä oivallusta talouden johtamiseen

Kokeneimmat talousjohtajat eivät luota vain yhteen mittariin, vaan säilyttävät kokonaisnäkymän useisiin tunnuslukuihin painottaen omalle liiketoiminnalleen olennaisimpia lukuja.

Kyselymme perusteella talousjohtajien mittarivalinnoissa toistuu kolme selkeää painotusta:

Kassavirta keskiössä. DSO ja perinnän onnistumisaste ovat kriittisiä mittareita markkinasta riippumatta. Ne toimivat perustyökaluina sekä käyttöpääoman hallinnassa että tulojen kotiuttamisessa.
Digitaalinen valmius tuo tuloksia. Korkeamman digitalisaatioasteen organisaatiot raportoivat suoria kassavirtahyötyjä nopeampien maksujen ja parantuneen asiakaskokemuksen ansiosta. Tämä antaa kilpailuetua digitalisaation edelläkävijöille.
Konteksti määrittää mittarit. Relevanteimmat KPI-mittarit ovat linjassa toimialan olosuhteiden, toiminnan kypsyystason ja strategisten tavoitteiden kanssa. Kattava reaaliaikainen näkyvyys puolestaan mahdollistaa ketterän reagoinnin muuttuviin markkinaolosuhteisiin.

”Menestyneimmät talousjohtajat eivät tyydy vain yhteen mittariin, vaan rakentavat kokonaisvaltaisia seurantajärjestelmiä, jotka tarjoavat kattavan näkyvyyden kassavirtaan,” kertoo Ropon CFO Toni Rönkkö.

”Kassavirran hallinta muuttuu koko ajan yhä dynaamisemmaksi. Talousjohtajat tarvitsevat reaaliaikaista dataa ja kyvyn reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin,” hän jatkaa.

”Yhden alustan mallimme mahdollistaa juuri tämän – taloustiimit voivat helposti tarkastella kaikkia olennaisia KPI-mittareita ja keskittyä niihin, jotka ovat merkityksellisimpiä heidän omassa liiketoimintakontekstissaan, oli kyse sitten digitalisaatioasteesta, perinnän onnistumisesta tai kassavirran ajoituksesta.”

Artikkeli on osa Ropon CFO Insights and Trends -sarjaa, joka esittelee asiantuntijanäkemyksiä, trendejä, inspiroivia talousjohtajia ja paljon muuta.

Pysy ajan tasalla talousjohtamisen ajankohtaisista aiheista

Tilaa Ropon CFO Insights & Trends -uutiskirje

Saat ajankohtaista tietoa talousjohtamisesta, kassavirran optimoinnista ja laskutuksesta sekä uusia näkökulmia ja vinkkejä. Pääset myös syventymään erilaisiin KPI-mittareihin ja case-esimerkkeihin. Uutiskirjeemme ilmestyy noin kuusi kertaa vuodessa, ja voit peruuttaa tilauksesi milloin tahansa.

Rekisteröidy nyt