Mitä ovat kuluttaja- ja yritysperinnän keskeisimmät erot?

Kuluttajaperinnän käytännöt eroavat yrityssaatavien perinnästä prosessiltaan, toimenpiteiltään, laajuudeltaan ja huolellisuusvelvoitteiltaan.
Kuluttajaperintä on tarkkaan säänneltyä ja laki ohjaa vapaaehtoisen perinnän toimenpiteiden laajuutta ja vaihtoehtoja.
Yrityssaatavien kotiuttamisessa perintätoimien tehokkuus ja nopea aloitus ovat avainasemassa. Riski luottotappioihin on kuluttajalaskutusta suurempi mm. maksuvaikeuksissa olevan yrityksen konkurssimahdollisuuden vuoksi. Yritysperinnässä kulutaso on perintätoimien intensiivisyyden, mahdollisten lisätöiden ja korostuneen huolellisuusvelvoitteen myötä usein korkeampi.
Erityisesti yrityssaatavien perintään tarkoitettu perintäkeino on trattaperintä. Suurempia yrityssaatavia on mahdollista periä konkurssiperinnällä.
Kaikissa perintätehtävissä ammattimaisen perijän on huomioitava velallisen oikeudet ja varmistettava, että perinnässä toimitaan huolellisesti.

Mitä luetaan julkisoikeudellisiin saataviin?
Kuntien julkisoikeudelliset saatavat ovat tyypillisesti erilaisia terveyskeskus-, päivähoito-, jäte-, jäsen- tai lupamaksuja. Kaikissa julkisoikeudellisissa saatavissa on sama vanhentumisaika eli kuluva vuosi + viisi vuotta kalenterivuoden loppuun – eli velka vanhentuu aina vuoden viimeisenä päivänä.

Jos kuluttaja tai yritys maksaa alkuperäisen laskun, mutta ei muistutus- ja korkokuluja, niin miten prosessi siitä etenee?
Viivästyskorko lasketaan aina kulloinkin auki olevan pääoman mukaisesti, eli viivästyskoron laskenta pysähtyy silloin, kun pääoma tulee kokonaisuudessaan maksetuksi. Myös maksamatonta viivästyskorkoa peritään avoimien kulujen kanssa samaan aikaan.
Jos loppuasiakas maksaa saatavasta pelkän pääoman perintätoimien aloittamisen jälkeen, jatketaan viivästyskorkojen ja kulujen perintää ensin 1-2 kirjeen avulla, minkä jälkeen perintää jatketaan jälkiperinnällä.

Mitä kuluja oikeudellisen perinnänharkinnasta muodostuu?
Oikeudellisen perinnän harkinta veloittaa yrityspuolella 10 euroa ja kuluttajapuolella 5 euroa, eli kulu on verrannollinen muistutuskuluun.

Kuinka paljon vakiokorvaus voi olla?
Yrityssatavissa laki on mahdollistanut vakiokorvauksen vaatimisen myöhästyneestä laskusta vuodesta 2013 alkaen. Väliaikainen perintälaki ei ole voinut muuttaa tätä käytäntöä, koska vakiokorvaus tulee EU-lainsäädännöstä maksuviivästysdirektiivistä. Vakiokorvaus voi olla enintään 40 euroa, mutta myös vähemmän – esimerkiksi 15 euroa. Väliaikainen perintälaki rajasi maksumuistutuskulun enimmäismääräksi 10 euroa.

Jos siirrän erääntyneen laskun Ropon huomautuspalveluun, siirtyykö saatava automaattisesti Ropon perintäpalvelun puolelle, jos asiakkaani ei sitä huomautusten jälkeen maksa?
Jos Ropolle siirtää toimeksiannon muistutusvaiheesta alkaen, eikä loppuasiakas maksa velkaa, siirtyy saatava automaattisesti perintäpalveluun, eli uutta toimeksiantoa ei tarvitse tehdä.

Onko maksumuistutusta mahdollista lähettää sähköpostilla?
Maksumuistutukselle ei ole olemassa määrämuotoa ja sen voi lähettää myös sähköpostitse. Yleisesti on suositeltavaa käyttää mahdollisuuksien mukaan samaa toimitustapaa kuin millä laskukin on lähtenyt. Perintäyhtiöt lähettävät muistutuksen yleensä kirjallisena.
Nykyinen perintälaki ei anna lupaa lähettää perintäkirjeitä sähköisesti, ellei siitä ole nimenomaisesti perintäasia kerrallaan loppuasiakkaan kanssa sovittu. Tämä on yksi kohta, johon haluaisimme saada muutosta pysyvään perintälakiin.

Lasketaanko viralliseksi perinnäksi, jos yritys muistuttaa omaa kuluttaja- tai yritysasiakastaan erääntyneestä saatavasta sähköpostitse?
Kaikki laskun erääntymisen jälkeen tehtävät toimet, joilla tähdätään saatavan kotiuttamiseen ovat perintälain mukaista perintää. Omien saatavien perintään ei kuitenkaan ole tarve hakeutua perintärekisteriin.

Miten toimitaan, jos asiakas kiistää maksuvelvollisuutensa?
Perintälaki kieltää riitaisten saatavien perimisen. Lain mukaan riitautukselle ei voida asettaa kovin korkeita vaatimuksia. Myös valvova viranomainen on tiukentanut valvontaansa tältä osin. Perintäyhtiöt eivät voi toimia tuomioistuimen roolissa ja päättää, onko loppuasiakas saatavasta maksuvelvollinen vai ei, koska olemme osittain puolueellisia toimeksiantajan suuntaan.
Perintäyhtiöt voivat selvittää asiaa osapuolten välillä ja yrittää neuvotella sovinnosta. Lisäksi voimme selvittää riidattoman osuuden esimerkiksi pääomasta, jos sellainen on löydettävissä ja pyytää tämän riidattoman osuuden maksuun. Vaikka saatavan vapaaehtoinen perintä pitäisikin päättää riitaisena, on velkojalla aina mahdollisuus siirtää saatava oikeudelliseen perintään ja pyrkiä hankkimaan saatavalle ulosottoperuste. Riitaisissa asioissa tuomioistuin määrittää, onko loppuasiakas saatavasta maksuvelvollinen.

Jatketaanko perintää, jos asiakkaalle on kirjattu estetodistus?
Ulosoton estetodistuksen jälkeen perintää jatketaan jälkiperinnässä, jossa estämme velan vanhentumisen sekä pyrimme kotiuttamaan saatavan mm. uudistamalla asian ulosottoon myöhemmin.

Jos velallisella on useita velkojia, niin missä järjestyksessä ulosoton kautta saadut rahat tilitetään velkojille?
Ulosotto perii saatavia tyypillisesti suuruusjärjestyksessä eli suurin osa tilityksistä menee velkojalle, jolla on suurimmat saatavat. Myös pienemmät velkojat ovat saaneet pieniä suorituksia muutaman kerran vuodessa.

Yrityksen asiakas on jättänyt maksamatta varastotilan vuokran. Voiko vuokralaisen varastossa olevaa omaisuutta realisoida velan maksua varten?
Velkojalla ei ole oikeutta lähteä itse realisoimaan varastossa olevia tavaroita. Asiassa tulisi hankkia saatavalle häätötuomio, jonka jälkeen ulosottomies tulee täytäntöönpanemaan häädön. Jos varastossa on arvokasta tavaraa, ulosottomies realisoi ne. Vähäarvoisen ja arvottoman omaisuuden osalta ulosottomies voi tehdä päätöksen, että omaisuus siirtyy velkojan hallintaan.

Miten jälkiperintä toimii ja mitkä ovat sen kustannukset?
Jälkiperintä tarkoittaa sellaisen saatavan perintää, jota ei ole onnistuttu kotiuttamaan aiemmista muistutus- ja perintätoimista huolimatta. Yleisesti puhutaan epävarmaksi muuttuneen saatavan perinnästä. Jälkiperinnässä seurataan loppuasiakkaan maksukykyä ja toimenpiteitä kohdistetaan etenkin niihin loppuasiakkaisiin, joilla nähdään olevan maksukykyä. Muilta osin jälkiperinnässä huolehditaan, ettei saatava pääse vanhentumaan.
Jälkiperintä toteutetaan tällä hetkellä ilman erillistä kirjekohtaista veloitusta kuluttaja- ja yrityssaatavissa.
Jälkiperintä on suhteellisen tehokasta, ottaen huomioon, että jälkiperinnässä peritään saatavia, jotka ovat muuttuneet epävarmoiksi. Kaikkia saatavia ei tietysti onnistuta perimään, mutta etenkin kuluttajien maksukyky tyypillisesti paranee ajan saatossa ja siten jälkiperintää on kannattavaa tehdä lopulliseen vanhentumiseen asti.

Mitä tarkoittaa luottotappioton jälkiperintä?
Luottotappioton jälkiperintä tarkoittaa sellaisen saatavan perintää, josta joko ei voida enää tehdä luottotappiokirjausta tai josta laskuttaja ei ole vielä halunnut luottotappiokirjausta. Jos loppuasiakas on esimerkiksi maksanut pääoman ja jättänyt korot ja kulut maksamatta, ei luottotappiokirjausta voida enää tehdä ja korkojen ja kulujen osalta velka siirtyy luottotappiottomaan jälkiperintään. Velkojan ei tarvitse reagoida näihin saataviin mitenkään.

Kuinka usein jälkiperinnässä tai ulosoton jälkiperinnässä olevia saatavia yritetään periä velalliselta?
Jälkiperinnässä saatavia peritään muutamasta kuukaudesta vuoden välisin syklein riippuen loppuasiakkaan oletetusta maksukyvystä. Esimerkiksi ulosottoasioita uudistetaan tyypillisesti vuoden välein keväällä, koska veronpalautuksia maksetaan eniten kesäisin ja veronpalautusten aika on otollisinta aikaa saada ulosotosta suorituksia.

Kirjeiden jakelu
Seuraamme kirjeiden postitusajoja sekä perillemenoa käytettävissä olevin keinoin. Saamme myös palautteita, jos kirjeiden toimituksessa on ollut ongelmia ja lisäämme näihin kirje-eriin omatoimisesti lisää maksuaikaa takautuvasti. On normaalia, että kirjeiden kulussa kestää, mutta jos lasku on tässä vaiheessa jo erääntynyt, ei ylimääräistä maksuaikaa ole enää tarpeen antaa, ellei loppuasiakas sitä itse pyydä. Avoimien laskujen tilanteen voi tarkistaa Ropo Onlinessa, jonne kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla.

Asiakkaamme ei ole saanut maksumuistutusta, koska se on lähetetty väärään osoitteeseen. Osoite on maksumuistutuksen lähettämisen jälkeen korjattu ja asiakas on saanut korjatulla osoitteella maksuvaatimuksen ja se on ko. perintäprosessissa ensimmäinen kirje, jonka hän näkee. Mitä tässä tapauksessa tehdään, kun virhe on toimeksiantajan tiedoissa olevassa osoitteessa?
Jos osoite on ollut virheellinen toimeksiantajasta johtuvista syistä, niin toimeksiannon tilaa olisi tullut palauttaa enemmän taaksepäin, jotta asiakkaalle olisi saatu lähetettyä muistutus uudestaan. Jos taas loppuasiakas on antanut virheellisen tiedon, niin tuolloin perintä on ollut aiheellinen, koska hänen on voitu katsoa antaneen virheellistä tietoa ja siten hankaloittaneen perintää.

Miten neuvoisin asiakastani toimimaan, jos hänelle lähetetyt laskut ovat menneet vanhaan osoitteeseen, eikä hän ole saanut laskuja kuin vasta ulosoton kautta?
Loppuasiakkaiden vastuulla on pitää osoitetiedot ajan tasalla mm. väestö- ja kaupparekisteriin. Lisäksi loppuasiakkaiden vastuulla on ilmoittaa muuttotilanteissa ajantasaiset osoitetiedot laskuttajille. Jos lähetetty perintäkirje palautuu Ropolle, tarkistamme ajantasaiset osoitetiedot ja lähetämme kirjeet oikeaan osoitteeseen. Jos kirjeet eivät palaudu, niiden katsotaan menneen perille.

Voiko ylisuoritusta tulla, jos asiakas maksaa muistutuksen tai maksuvaatimuksen ennen sen eräpäivää?
Ylisuoritusta ei tällaisessa tapauksessa tule.

Miten asiakkaan suoritukset ilmoitetaan Ropolle?
Jos loppuasiakas maksaa saatavan suoraan velkojalle toimeksiannon syöttämisen jälkeen, tulee velkojan kirjata suoritus tiedoksi Ropolle. Suorituksen voi kirjata joko Ropo 24 -järjestelmästä tai tapauskohtaisesti myös automaattisesti rajapintayhteyden välityksellä.