Datasta tekoihin: Miten tekoäly muuttaa talousjohtamista

Tekoäly ei ole enää pelkkä automaation työkalu – se on strateginen väline talousjohtamisessa. Tekoäly muokkaa talousjohtajien roolia aina sijoitusstrategioiden hiomisesta sisäisten prosessien parantamiseen. Mutta miten sen mahdollisuudet voidaan hyödyntää käytännössä?

Kun tekoälystä tulee yhä keskeisempi osa taloushallintoa, talousjohtajat osallistuvat yhä useammin älykkäämpien prosessien rakentamiseen ja älykkäiden järjestelmien käyttöönoton ohjaamiseen. Yhdellä alustalla toimiva ratkaisu, kuten Ropo One™, tarjoaa muutokselle vahvan perustan tuoden täyden talousprosesseihin näkyvyyden laskusta kassaan.

Ymmärtääksemme paremmin, miten tekoäly voi tukea taloudellista päätöksentekoa ja tehostaa toimintaa, kysyimme kahdelta alan asiantuntijalta – LUT-yliopiston tekoälyasiantuntija Markus Mäkelältä ja Aalto-yliopiston professorilta Jukka Sihvoselta – mitä he nostaisivat esiin talousjohtamisen ja tekoälyn näkökulmasta.

Ennakoiva analytiikka ja skenaariosuunnittelu talousjohtajille

Talousjohtamisen ennustaminen on murroksessa. Sen sijaan, että nojattaisiin pelkästään menneeseen suorituskykyyn, tekoäly auttaa tunnistamaan uusia trendejä ja poikkeamia, jotka voivat viitata kysynnän tai markkinaolosuhteiden muutoksiin. Tämä antaa talousjohdolle dynaamisemman pohjan suunnittelulle ja ja tekee skenaarioiden testaamisesta luotettavampaa.

Tämä on erityisen hyödyllistä investointien ja kasvustrategioiden arvioinnissa. Mäkelän mukaan yksi tekoälyn arvokkaimmista käyttötavoista on vaihtoehtojen vertailu: pitäisikö yrityksen laajentua uusille markkinoille, kehittää uusia tuotelinjoja vai vahvistaa nykyistä asiakaskuntaa?

Tekoäly on arvokas väline tiedon löytämiseen ja käsittelyyn sekä päätöksenteon tueksi. Kun otetaan huomioon, miten tekoäly tukee strategian muodostamista kasvuvaihtoehtojen arvioinnissa ja monissa muissa päätöksissä, se voi parantaa talousanalyysin laatua. Se tekee tämän vähentämällä perinteistä ongelmaa: epävarmuutta oletusten ja lähtötietojen laadusta – kuten sanonta kuuluu: garbage in, garbage out.

Riskienhallinnan uusi aikakausi

Tekoäly voi parantaa talousjohtajien kykyä arvioida monimutkaisia tai harvinaisia riskejä tekemällä olennaisia havaintoja suurista tietomassoista, mukaan lukien ulkoiset, julkiset lähteet. Vaikka tekoäly tukee riskien arviointia, toistuvat riskit tunnistetaan usein hyvin ilman tekoälyä, ja lopulliset päätökset vaativat edelleen ihmisen harkintaa.

Mäkelä korostaa tekoälyn arvoa epätavallisten riskiskenaarioiden arvioinnissa, kuten uusissa investointimahdollisuuksissa:

”Tekoäly voi tarjota lisätietoa korkean riskin liiketoimintapäätöksiin, myös heikoista markkinasignaaleista, jotka perinteinen analyysi saattaa ohittaa.”

Hän painottaa kuitenkin, ettei tekoäly voi korvata ihmisen harkintakykyä. ”Johtajien on arvioitava kriittisesti tekoälyn tuottamat näkemykset. Ihmisen asiantuntemuksen ja tekoälyn yhdistäminen on avain menestykseen.”

Kehittyneemmät prosessit tekoälyagenttien avulla

Vaikka tekoäly tukee parempaa ennustamista ja riskien arviointia, Aalto-yliopiston professori Jukka Sihvonen näkee sen suurimman vaikutuksen arjen prosesseissa. Hänen tutkimuksensa osoittaa, että generatiivinen tekoäly on erityisen tehokas tehtävissä, joissa ihmisen suorituskyky vaihtelee. Oikein käytettynä tekoäly voi nostaa näiden tehtävien laadun ja nopeuden tasaiselle, korkealle tasolle – hyödyttäen koko organisaatiota.

Tämä oivallus ohjaa nyt tekoälyagenttien kehitystä: pieniä, erikoistuneita työkaluja, jotka hoitavat rutiininomaisia taloustehtäviä, kuten ennustamista, sisäistä raportointia tai budjetointia. Sihvosen mukaan taloustiimit oppivat yhdistämään näitä agentteja ja ketjuttamaan prosesseja – nopeuttaen raportointia ja tukien päätöksentekoa tehokkaammin.

Tekoäly ei korvaa asiantuntijoita, vaan muuttaa heidän työnkuvaansa. Kun agentit hoitavat osia työnkuluista, ihmiset siirtyvät uusiin rooleihin: valvomaan, kehittämään ja parantamaan digitaalisia työtovereitaan.

Sihvosen mukaan agentteja voi ajatella uusina tiimin jäseninä: ”Controllerit pitävät edelleen ohjat käsissään – heistä tulee tiiminvetäjiä, jotka ohjaavat tekoälyavustajiensa kehitystä ja suorituskykyä.”

Talousraportoinnin uudelleentarkastelu tekoälyn aikakaudella

Sihvonen nostaa esiin myös strategisemman muutoksen: miten talousraportteja tuotetaan – ja kenelle. Kun yhä useammat sidosryhmät käyttävät tekoälyä talous- ja vastuullisuusraporttien tulkintaan, talousjohtajien on mietittävä paitsi raporttien sisältöä, myös sitä, miten tekoäly lukee ja tulkitsee niitä.

”Kutsumme tätä tekoälyn optimoinniksi”, Sihvonen selittää. ”Kyse ei ole enää vain ihmisille kirjoittamisesta. Monet sidosryhmät käyttävät tekoälyä pitkien ja monimutkaisten dokumenttien tulkintaan, joten yritysten tulisi testata, miten tekoäly tulkitsee heidän viestinsä – ja mukauttaa niitä sen mukaan.”

Tämä muutos korostuu entisestään, kun sääntely ja sidosryhmien odotukset ESG-raportoinnista kasvavat. Taloustiimien on valmistauduttava paitsi lisääntyvään raportointiin, myös uudenlaiseen yleisöön: älykkäisiin järjestelmiin, jotka arvioivat ja tekevät yhteenvetoja sijoittajien, viranomaisten tai analyytikoiden puolesta.

Digitaalisista assistenteista strategiseen resilienssiin

Vaikka monet tekoälyn hyödyt ovat operatiivisia, myös kokonaiskuva muuttuu. Kun taloustoiminnot digitalisoituvat ja automatisoituvat, niitä tukevat järjestelmät ja agentit kehittyvät arvokkaiksi digitaalisiksi resursseiksi.

”Nämä työkalut eivät ole vain ohjelmistoja – niistä tulee yrityksen infrastruktuurin kriittisiä osia”, Sihvonen huomauttaa.

Tämä herättää kysymyksiä hallinnasta ja turvallisuudesta. Jos digitaaliset assistentit hallinnoivat keskeisiä raportointi- tai suunnitteluprosesseja, mitä tapahtuu, jos ne epäonnistuvat tai vaarantuvat? Sihvosen mukaan talousjohtajien on huolehdittava, että tiimit osaavat sekä käyttää järjestelmiä että suojata ne.

Tekoälyn hyödyntäminen käytännössä

Sihvonen ja Mäkelä ovat samaa mieltä siitä, että tekoäly tarjoaa tehokkaita työkaluja talousprosessien parantamiseen – mutta se vaatii harkittua toteutusta. Onnistuminen riippuu strategisesta toteutuksesta, huolellisesta riskienhallinnasta ja kyvystä kytkeä tekoälyratkaisut todellisiin liiketoimintatarpeisiin.

Mäkelä painottaa tekoälyn sovittamista ydinstrategiaan, datavalmiutta sekä prosessien ja osaamisen rakentamista taloustiimeissä. Sihvonen kannustaa johtajia sisäistämään tekoälyn käytännön vahvuudet ja rajoitukset ja pohtimaan luovasti, miten älykkäät järjestelmät voivat tukea – ei korvata – ihmisen asiantuntemusta.

Talousjohdolle kysymys ei ole enää siitä, käytetäänkö tekoälyä – vaan siitä, miten sitä käytetään viisaasti. Ne, jotka yhdistävät innovoinnin ja selkeän suunnan, johtavat parhaiten digitaalisessa taloudessa. Ratkaisut, kuten Ropo One™, voivat auttaa luomaan läpinäkyvyyttä ja hallintaa, joita tarvitaan turvallisten, tehokkaiden ja dataan perustuvien talousprosessien rakentamiseen. Kun tekoäly kehittyy, talousjohtajat eivät ole vain käyttäjiä, vaan myös aktiivisia arkkitehtejä älykkäämpien ja joustavampien organisaatioiden luomisessa.

Markus Mäkelä, LUT-yliopisto

Head of AI

Jukka Sihvonen, Aalto-yliopisto

Professori

Artikkeli on osa Ropon CFO Insights and Trends -sarjaa, joka esittelee asiantuntijanäkemyksiä, trendejä, inspiroivia talousjohtajia ja paljon muuta.

Pysy ajan tasalla talousjohtamisen ajankohtaisista aiheista

Tilaa Ropon CFO Insights & Trends -uutiskirje

Saat ajankohtaista tietoa talousjohtamisesta, kassavirran optimoinnista ja laskutuksesta sekä uusia näkökulmia ja vinkkejä. Pääset myös syventymään erilaisiin KPI-mittareihin ja case-esimerkkeihin. Uutiskirjeemme ilmestyy noin kuusi kertaa vuodessa, ja voit peruuttaa tilauksesi milloin tahansa.

Rekisteröidy nyt

Lue lisää

Näkökulmia & trendejä